Archive for the ‘digitaalinen jalanjälki’ Category

• Aktivoivaa katumainontaa: videoseinä Helsingissä

  Date: 2011.02.15 | Category: Tarton yliopisto, digitaalinen jalanjälki, kansainvälinen yliopisto, markkinointi, opiskelupaikka, sosiaalinen media, yliopisto | Response: 2

  Helsingin katukuvaa on piristänyt talvella niin LUT-raitiovaunu kuin moni muukin mieleen jäänyt kampanja. Usein kuitenkin tällaiset massiiviset ja isossa mittakaavassa tehdyt brändinrakennuskampanjat ovat pienten toimijoiden ulottumattomissa. Esimerkiksi pelkkä Helsingin keskusta-alueen viikon markkinointikampanja maksaa helposti viisinumeroisia lukuja.

  Lue lisää

  Lasse Leponiemi Mediatalo Opiskelupaikka Oy Opiskelupaikka.fi

• Päästä irti – syvemmälle sosiaaliseen mediaan

  Date: 2010.10.05 | Category: digitaalinen jalanjälki, facebook, markkinointi, sosiaalinen media | Response: 3

  Mainostajien liiton seminaarilla   5.10. Christina Forsgård Netprofilesta koulutti siitä, miten sosiaaliseen mediaan voi mennä syvemmälle. Tässä muutamia ajatuksia innostavasta aamupäivästä:

  Sosiaalisen median toimintaympäristö tuo epävarmuudessa elämistä yrityksille. Jos käytetään ristiin rastiin useita sosiaalisen median palveluita päällekkäin, voi harmaita hiuksia aiheuttaa jonkin tietyn palvelun alhaalla oleminen. Esimerkiksi jos kampanjasi on Facebookissa ja Facebook kaatuu uudelleen, miten käy kampanjan? Pitikö juuri nyt olla kampanjapäivä? Toisaalta palveluiden maine ja toimintavarmuus on suhteellisen hyvä; sosiaalisen median palvelun tulovirrat loppuvat, jos palvelu kaatuu tai tietoturva ei toteudu. Mitä sitten pitäisi ottaa huomioon, kun sinne sosiaaliseen mediaan mennään?

  Read the rest of this entry »

  Lasse Leponiemi Mediatalo Opiskelupaikka Oy Opiskelupaikka.fi

• Mitä on kiinnostava sisällöntuotanto?

  Date: 2010.08.16 | Category: ammattikorkeakoulu, asiakaspalvelu, digitaalinen jalanjälki, facebook, markkinointi, sosiaalinen media, web-analytiikka, youtube | Response: 4

  Sisällöntuotantoa pohditaan nyt kaikissa palavereissa. Facebook-sivut ja twitter-tilit on perustettu, mutta punainen lanka puuttuu. Perinteiset kanavat eivät sulaudu osaksi sosiaalista mediaa vaan toiminnan pitäisikin olla päinvastaista. Sosiaalisten medioiden kanavien pitää sulautua osaksi perinteistä markkinointia.
  Lue lisää

• Suomalainen koulutus YouTubessa: jäykkyys pois!

  Date: 2010.07.02 | Category: Yleinen, ammattikorkeakoulu, digitaalinen jalanjälki, sosiaalinen media, yliopisto, youtube | Response: 2

  Olen seurannut suurella mielenkiinnolla suomalaisen koulutuksen esiinmarssia YouTubessa ja muissa videopalveluissa. Maineen ja brandin rakentamiseen videot ovat loistava kanava. Keräsin tähän muutamia esimerkkejä siitä, mitä Suomesta ja suomalaisesta koulutuksesta ylipäätänsä puhutaan. Lue lisää

  Lasse Leponiemi Mediatalo Opiskelupaikka Oy Opiskelupaikka.fi

• Muutama hyvä pätkä sosiaalisen median kehityksestä

  Date: 2010.06.30 | Category: digitaalinen jalanjälki, markkinointi, sosiaalinen media, youtube | Response: 1

  Youtubessa on pyörii useampia hyviä videoita, jotka kuvaavat sosiaalisen median merkityksen kasvua. Melkoista numerotykitystä nämä ovat ja useampien taustalla on lukuja Forresterin ja ITSMA:n tutkimuksista.

  Ensimmäinen tällainen isompi videohitti oli Social Media Revolution viime vuodelta. Katsojia pätkälle on ennättänyt vähän reilu 2 milj (29.6.2010): Lue lisää

  Lasse Leponiemi Mediatalo Opiskelupaikka Oy Opiskelupaikka.fi

• Sosiaalisen median merkitys liittyy ajankäyttöön

  Date: 2010.05.19 | Category: digitaalinen jalanjälki, koulutus, markkinointi, opiskelupaikka, sosiaalinen media, web-analytiikka | Response: 0

  Mainostajien liiton seminaarissa 19.5. “sosiaalinen media liiketoiminnassa” tuli monia hyviä pointteja esille sosiaalisen median käytöstä. Tässä muutamia itselle mieleen jääneitä kolahduksia. Ajatuksen ja puheenvirtaa voi katsoa vaikka Twitterin kautta #mlsemppa (eipä ollut paljoa twitterin käyttäjiä vielä paikalla).

  Sosiaalinen media ja oma toiminta

  Sosiaalisen median perehtymisessä Christina Forsgård painotti omien laadullisten tavoitteiden miettimistä sekä rehellistä oman toiminnan arviointia:

  • missä olemme nyt?
  • mitä tavoittelemme toiminnallamme?
  • mikä on meidän toimintamallimme?
  • mitä tekeminen meiltä vaatii?
  • kuka tekee ja miten tekee?
  • Ks. myös blogiteksti digitaalisesta jalanjäljestä

  Nämä ovat varmasti hyviä kysymyksiä pohtia itse kullekin. Konkreettisin vinkki tuli juuri blogitoimintaan yrityksille. Blogi ei saa olla yrityksen uusi yritysviestintäpaikka vaan enemmänkin sense-making ja sosiaalisen median melting point. Paikka johon sosiaalisen median kiehtovia sisältöjä voi laittaa, kotipesä.

  Sosiaalisessa mediassa käytetään aikaa (paljon)

  TNS Gallupin Seppo Roponen puolestaan painotti sitä, että sosiaalisen median käyttö on hyvin toimialakohtaista. Esimerkiksi miesten vaatteita ei juuri kukaan etsi netistä, mutta tietotekniikasta 50 % kuluttajista etsii tietoa verkosta. Se minkä takia sosiaalinen media puolestaan on oleellinen osa nykypäivää, syntyy siellä käytettävästä ajasta. Myös se miehen uusi paita näkyy kuvassa Facebookissa. Oleellista on kuitenkin se, että muutos on nyt todella nopeaa. Kahden vuoden päästä tilanne on ihan toinen

  Elisan Jere Teutari nost massojen kannalta Suomen keskeisimmiksi palveluiksi facebookin, irc-gallerian + sulakkeen muita palveluita, googlen ja youtuben. Päivän lukuna oli, että Facebookissa on nyt 2,3 miljoonaa suomalaista. Iso kysymys mainostajan näkökulmasta on aina se, mitä mainosta ostetaan, mitä SISÄLTÖÄ tehdään itse ja mitä sisältöä voi asiakkaat/fanit tehdä. Silti massamediat ovat heillä eniten käytössä.

  Onko käyttöoikeudet kunnossa?

  Hyvän lakinäkökulman antoi sosiaalisen median palveluihin Kallio Law:n Pekka Kiviniemi. Hyvänä esimerkkinä se, että kuvapankkien kuvissa on usein rajattu niiden käyttö sosiaalisissa medioissa. Yhdessä tapauksessa kuvapankki oli alkanut toimenpiteisiin asiakasta kohtaan tällaisessa tapauksessa. Jopa videon stremauksessa toisesta palvelusta, facebookki voi käyttää videosisältöä omaan toimintaansa. Tarkkaa harkintaa hän suositti myös, jos haluaa käyttää Facebook-tunnuksilla kirjautumisen mahdollisuutta omaan palveluunsa.Eli kaksi tärkeintä kysymystä itselle:

  1. miten suhtaudut omaan aineistoon liittyvien oikeuksien menettämiseen (riski vai mahdollisuus)
  2. mitä olemassa olevia sopimuksia saataan rikkoa, jos laitan minulle tehtyjä materiaaleja sosiaaliseen mediaan

  Christina puolestaan sisällöllisesti näki, että yrityksen kannalta riskejä ovat:

  • pysähtyneisyys on viesti (pelosta?)
  • hallitsematon käyttö voi olla laaturiski
  • kulttuurin ja johtamisen pitää olla muutoksen takana

  Itse painottaisin lisäksi, että sosiaalinen media laajentaa asiakkuuden käsitettä. Lisäksi sosiaalinen media on palvelu, ei puhdas markkinointikanava. Sisällöllä pitää olla tarkoitus. Tästä lisää tänään Tampereella Verkkoja ja Vinkkejä seminaarissa, jossa kerron Arto Huhtisen kanssa Reino & Aino -casesta.

  Ja asiakkaille vinkiksi, että Opiskelupaikan tekemän viestintäsisällön käyttöoikeuksien lisäksi asiakkaille on materiaalin jakelu- ja edelleen lisensiointimahdollisuus. Oletko tarkistanut, että lupa tähän on myös vanhassa materiaalissasi (jota olet ehkä laittanut jo youtubeen)?

  Lasse Leponiemi Mediatalo Opiskelupaikka Oy Opiskelupaikka.fi

• Digitaalinen jalanjälki

  Date: 2010.05.14 | Category: digitaalinen jalanjälki, sosiaalinen media | Response: 2

  Oli mukavaa saada Antti Isokankaan ja Riku Vassisen kirjoittama Digitaalinen jalanjälki (Talentum 2010) postissa. Erityisen kutkuttavaksi lukukokemuksen teki sen, että kirjan sivuilta tuli tuttuja vastaan: Reino ja Aino Kotikengän projektin sosiaalisen median hyödyntäminen on ollut minun ja muun IR Visual Works (ent. ideareaktori) suunnittelema. Sosiaalisen median näkyvyyttä toimintaa esitelläänkin Reinomiehen eli Arto Huhtisen kanssa Tampereella “Verkkoa ja vinkkejä” -seminaarissa 19.5.2010. Vielä ehtii mukaan!

  Sosiaalisessa mediassa sisältö ratkaisee

  Muistan ensimmäisen kerran törmänneeni sisältöreformin käsitteeseen Musa & Media 2007-tapahtumassa, kun sittemmin erittäin arvostetuksi noussut mediafuturisti Gerd Leonhard puhui vakuuttavasti mediakulutuksen murroksesta, bannerien kuolemasta ja sisällön tärkeydestä. Hän näki jo silloin, että kaiken takana on kohderyhmän palvelu tai viihdyttäminen, ei markkinointi. Nyt hän puhuu jo siitä, kuinka sosiaalisen median palvelut -- tai alustat -- ovat seuraava käyttöjärjestelmä. Tapa jolla järjestellä töitä ja yksityiselämää. Ehkäpä “my computer” muuttuu jossain vaiheessa muotoon “my life”.

  Minusta tämä on myös Digitaalinen jalanjälki -kirjan syvin sisältö. Mieti sisältöä, kokeile erilaisia osallistavia tapoja, kylvä sisältöä nettiin nyt mahdollisimman paljon (=kasvata digitaalista jalanjälkeäsi, se on kilpailuetua myöhemmin). Mitä isommaksi verkon painoarvo kasvaa, sitä tärkeämpää siellä on toimia aktiivisesti nyt. Ja toisaalta toiminta pitää saada itsensä näköiseksi. Uskon siihen, että suurin osa yrityksistä on aidosti innoissaan siitä, mitä tekee. Tämä innostus pitää saada näkymään verkkoviestintään (samalla hiljainen toive siitä, että Viialan leipomoita ei tehdä enää).

  Vaikuta ihmisiin positiivisesti

  Ja mitä niihin sisältöihin tulee, palvelkaa asiakkaitanne. Markkinointia on niin paljon, että sen merkitys pienenee. Esimerkiksi koulutus- ja uramarkkinoinnissa olen skeptinen erilaisia lisko-kampanjoita tai muita “hauskoja juttuja” kohtaan. Opiskelu ei ole tylsää, mutta ennenkaikkea sen pitäisi osallistaa nuoret ajattelemaan omaa tulevaisuuttaan. Nuorien medialukutaito on jo nyt käsittämättömän hyvä. Mainosviestit foorumeillakin lynkataan heti. Ja kuten Bryan Tracy sanoo: “Asiakasta ei juurikaan kiinnosta sinun tuotteesi tai palvelusi, vaan hänen omat ongelmansa.” Tästä vähän ajatuksia viestintään ja markkinointiin:

  Yhteisömarkkinointi vaatii organisaatiossa opettelua ja muutoksia

  Rikun ja Antin kirja on oivallinen muistilista ja ajatusten avartaja normaalille yritysjohdolle ja markkinointihenkilöille. On hienoa, että tämän ja Klikkaa Tästä! -kirjan kautta ollaan saatu suomenkielelle paljon niitä asioita, joita englanniksi on voinut lukea jo pari vuotta. Uskoisin, että sosiaalisen median toimintaa aloittavien asiakkaiden suuntaan kirjan parasta antia on sosiaaliseen mediaan osallistumisen luokittelu (sulje silmät -- kahlitse kädet -- markkinoinnin yksinoikeus -- sos.median erityisjoukot -- koko yritys) ja verkkosisältöjen luokittelu (hallittu -- hallitsematon -- hankittu). Tämä auttaa katsomaan omaa toimintaa ja organisaatiota peilin kanssa.

  Hankalaksi tämän sosiaalisen median pallon tekee se, että moni päättävässä asemassa oleva henkilö ei ymmärrä käyttötapoja tai syitä sosiaaliseen mediaan. Hallitsematonta pidetään pelottavana. Usein meidän asiakkaiden kanssa käymmekin alussa läpi kolme kohtaa:

  1. Henkilökohtainen suhtautuminen: mitä asiat arveluttavat, mitkä tuntuvat hankalilta. Miksi en itse uskaltaisi kokeilla?
  2. Asennemuutos: Suljetusta tietoa jakavaksi asiantuntijaorganisaatioksi. Miten palvelen asiakasta parhaiten = kilpailuetu (vai riski?)
  3. Toimintatavan muutos: asiakassuhde rakentuu ennen ja jälkeen ostotapahtuman. Asiakassuhteen laajentuminen = yhteisö

  Lupaankin ostaa tämän kirjan kaikille asiakkaillemme, jotka miettivät meidän kanssa viestintäkonseptiaan ja sosiaalisen median hyödyntämistä.

  Lasse Leponiemi Mediatalo Opiskelupaikka Oy Opiskelupaikka.fi