Archive for the ‘web-analytiikka’ Category
-
Google valvoo – johan nyt on markkinat!
Tampereella järjestettiin Mindtrekin sisartapahtuma Johan nyt on markkinat 27.8.2010. Olin puhumassa tapahtumalla siitä, miten Google, googlettaminen ja ylipäätänsä löydettävyys vaikuttaa meidän arkeen ja liiketoimintaan.
Tapahtumasta erityisen mukavan teki upea proAkatemia-Demola-Suuntaamo-HUB-yhteisö. Finlaysonin alueen tehdas on todellakin uusi ja ne villimmät visiot, joista proAkatemian johtoryhmässä puhuttiin 2007-2008 ovat tullee toteen. Lisäksi yleisölle suuri kiitos osallistumisesta!
Slidesharista tuttuun tapaan esitys:
http://www.slideshare.net/lleponiemi/jnomarkkinat-2010-google-valvoo-mys-sinua
Lasse Leponiemi Mediatalo Opiskelupaikka Oy Opiskelupaikka.fi -
Mitä on kiinnostava sisällöntuotanto?
Sisällöntuotantoa pohditaan nyt kaikissa palavereissa. Facebook-sivut ja twitter-tilit on perustettu, mutta punainen lanka puuttuu. Perinteiset kanavat eivät sulaudu osaksi sosiaalista mediaa vaan toiminnan pitäisikin olla päinvastaista. Sosiaalisten medioiden kanavien pitää sulautua osaksi perinteistä markkinointia.
Lue lisää -
Liian monta ohiklikkausta
Onkohan kukaan vielä tutkinut, kuinka monta kertaa keskivertokäyttäjä klikkaa hiirtään vaikkapa työpäivänsä aikana. Yhtä mielenkiintoista olisi tietää myös se, kuinka moni tehdyistä klikkauksista osuu oikeaan.
Varsinkin nettisurffailu on eräänlaista tarkkuusammuntaa, johon jokainen meistä harjaantuu kuin itsestään. Surffailukokemuksesta huolimatta ainakin itselleni on kertynyt liian monta kohtalokasta ohiklikkausta.
Jotta kirjoitus olisi muutakin kuin katkeraa avautumista, kerron taustaksi hieman tylsää teoriaa.
Hiirikäden ohjailua
Web-analytiikassa ja sivuston rakentamisessa täytyy miettiä, mitä käyttäjän halutaan klikkaavan. Varsinkin nettimainonnassa on tärkeää, että mainosbanneri on helposti löydettävissä. Yksi klikkaus voi tuoda paljonkin mainosrahaa.
Tässä yhteydessä kuulee usein Fittin laista. Lyhyesti sanottuna tämä matemaattinen kaavahöpötys laskee klikkausnopeuden ja osumatarkkuuden, jotka riippuvat klikattavan kohteen suuruudesta ja etäisyydestä ruudun keskipisteeseen nähden. Näin rakennetaan käyttäjäystävällinen ympäristö, jossa hiiren on helppo kipitellä.
Nappulat, joita ET tahdo klikata
Fittin lain avulla voi laskea, miten helposti ja nopeasti esimerkiksi tämän blogisivun nappulat löytyvät. Itse en ryhdy derivoimaan etäisyyksiä, vaan pelkkä terve järki ja toimivat silmät riittävät.
Terve järki unohtuu kuitenkin liian usein Fittin lain vastakohdassa: miten pitäisi suhtautua nappuloihin, joita käyttäjän EI tulisi painaa ilman harkintaa? Esimerkiksi ”Poista kaikki tiedostot” -nappi voi olla hyvinkin käytännöllinen, mutta samalla erittäin kohtalokas.
Nettivisualisoinnin isäksi ristitty Alan Cooper valottaa ilmiötä kertomalla esimerkin lentokapteenin arjesta.
Lentokoneessa on hätänappula, jota painamalla heittoistuin laukaisee pilotin ulos koneesta.
Fittin lain vastakohdasta käy esimerkki, jossa heittoistuimen painike on samanlainen pienten, viattomien säätönappien kanssa. Aina kun pilotti napsauttaa radion päälle, kohtalokas ohinapsautus on vain senteistä kiinni.
Tai sitten pikseleistä. Itse olen käyttänyt tietokoneohjelmia, joissa tilanne on ollut juuri tällainen.
Poistaa vai tallentaa, siinäpä pulma!
Opiskelupaikan verkkosivuja rakennellessa olen usein alla olevassa tilanteessa.
Olen saanut uuden sivun valmiiksi. Enää se pitäisi julkaista. Tehtävä vaikuttaa simppeliltä myös kuvassa, mutta voitte arvata, kuinka useasti tämä vaihe on koitunut kohtalokseni. Heittoistuin on pärähtänyt vaikka kuinka monta kertaa.
Esimerkkejä tällaisista ansoista löytyy jatkuvasti. Aihe tälle kirjoitukselle kirposi sattumalta: tänä aamuna tein jälleen millisekunnin aikana väärän valinnan:
Olin saanut valmiiksi kokonaisen uuden artikkelisivun, ja päätin vielä tarkistaa Googlesta erään oppilaitoksen kotisivun osoitteen. Arvaa, mitä tapahtui välilehteä vaihtaessa.
Otto
-
Sosiaalisen median merkitys liittyy ajankäyttöön
Mainostajien liiton seminaarissa 19.5. “sosiaalinen media liiketoiminnassa” tuli monia hyviä pointteja esille sosiaalisen median käytöstä. Tässä muutamia itselle mieleen jääneitä kolahduksia. Ajatuksen ja puheenvirtaa voi katsoa vaikka Twitterin kautta #mlsemppa (eipä ollut paljoa twitterin käyttäjiä vielä paikalla).
Sosiaalinen media ja oma toiminta
Sosiaalisen median perehtymisessä Christina Forsgård painotti omien laadullisten tavoitteiden miettimistä sekä rehellistä oman toiminnan arviointia:
- missä olemme nyt?
- mitä tavoittelemme toiminnallamme?
- mikä on meidän toimintamallimme?
- mitä tekeminen meiltä vaatii?
- kuka tekee ja miten tekee?
- Ks. myös blogiteksti digitaalisesta jalanjäljestä
Nämä ovat varmasti hyviä kysymyksiä pohtia itse kullekin. Konkreettisin vinkki tuli juuri blogitoimintaan yrityksille. Blogi ei saa olla yrityksen uusi yritysviestintäpaikka vaan enemmänkin sense-making ja sosiaalisen median melting point. Paikka johon sosiaalisen median kiehtovia sisältöjä voi laittaa, kotipesä.
Sosiaalisessa mediassa käytetään aikaa (paljon)
TNS Gallupin Seppo Roponen puolestaan painotti sitä, että sosiaalisen median käyttö on hyvin toimialakohtaista. Esimerkiksi miesten vaatteita ei juuri kukaan etsi netistä, mutta tietotekniikasta 50 % kuluttajista etsii tietoa verkosta. Se minkä takia sosiaalinen media puolestaan on oleellinen osa nykypäivää, syntyy siellä käytettävästä ajasta. Myös se miehen uusi paita näkyy kuvassa Facebookissa. Oleellista on kuitenkin se, että muutos on nyt todella nopeaa. Kahden vuoden päästä tilanne on ihan toinen
Elisan Jere Teutari nost massojen kannalta Suomen keskeisimmiksi palveluiksi facebookin, irc-gallerian + sulakkeen muita palveluita, googlen ja youtuben. Päivän lukuna oli, että Facebookissa on nyt 2,3 miljoonaa suomalaista. Iso kysymys mainostajan näkökulmasta on aina se, mitä mainosta ostetaan, mitä SISÄLTÖÄ tehdään itse ja mitä sisältöä voi asiakkaat/fanit tehdä. Silti massamediat ovat heillä eniten käytössä.
Onko käyttöoikeudet kunnossa?
Hyvän lakinäkökulman antoi sosiaalisen median palveluihin Kallio Law:n Pekka Kiviniemi. Hyvänä esimerkkinä se, että kuvapankkien kuvissa on usein rajattu niiden käyttö sosiaalisissa medioissa. Yhdessä tapauksessa kuvapankki oli alkanut toimenpiteisiin asiakasta kohtaan tällaisessa tapauksessa. Jopa videon stremauksessa toisesta palvelusta, facebookki voi käyttää videosisältöä omaan toimintaansa. Tarkkaa harkintaa hän suositti myös, jos haluaa käyttää Facebook-tunnuksilla kirjautumisen mahdollisuutta omaan palveluunsa.Eli kaksi tärkeintä kysymystä itselle:
- miten suhtaudut omaan aineistoon liittyvien oikeuksien menettämiseen (riski vai mahdollisuus)
- mitä olemassa olevia sopimuksia saataan rikkoa, jos laitan minulle tehtyjä materiaaleja sosiaaliseen mediaan
Christina puolestaan sisällöllisesti näki, että yrityksen kannalta riskejä ovat:
- pysähtyneisyys on viesti (pelosta?)
- hallitsematon käyttö voi olla laaturiski
- kulttuurin ja johtamisen pitää olla muutoksen takana
Itse painottaisin lisäksi, että sosiaalinen media laajentaa asiakkuuden käsitettä. Lisäksi sosiaalinen media on palvelu, ei puhdas markkinointikanava. Sisällöllä pitää olla tarkoitus. Tästä lisää tänään Tampereella Verkkoja ja Vinkkejä seminaarissa, jossa kerron Arto Huhtisen kanssa Reino & Aino -casesta.
Ja asiakkaille vinkiksi, että Opiskelupaikan tekemän viestintäsisällön käyttöoikeuksien lisäksi asiakkaille on materiaalin jakelu- ja edelleen lisensiointimahdollisuus. Oletko tarkistanut, että lupa tähän on myös vanhassa materiaalissasi (jota olet ehkä laittanut jo youtubeen)?
Lasse Leponiemi Mediatalo Opiskelupaikka Oy Opiskelupaikka.fi -
Haukuin miniän Facebookissa – mitä sitten?
Olen pitänyt viimeisen kuukauden aikana useita erilaisia koulutustilaisuutta, luentoa tai what-so-ever-sparrausta isommalle porukalle. Parasta näissä on se, ettei ole pelkästään itse pölisemässä vaan joka kertaa oppii aina uutta. Tässä muutama kolahdus:
17.3. olin puhumassa Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämässä inssi-foorumissa Hämeenlinnassa. Meidän “sosiaalinen media työkäytössä” esityksen näki päivän aikana noin 200 henkeä. Koulutuksessa sosiaalisen mediank käyttöön on useita mahdollisuuksia. Puhutaan usein käsitteestä blended learning, siitä kuinka yhdistellä eri kanavia. Tällä saralla kannattaa tutusua herraan Bonk ja hänen “the world is open” -blogiinsa. Toisaalta taas erityisesti medialukutaito ja mediakriittisyys korostuu (TUTUSTU: mapping media education).
KOLAHDUS 1: Moni pitää jotain yksittäistä palvelua sosiaalisena mediana, joka toimii velhovoimilla.
Tosiasiassa kyseessä on kuitenkin ihmisten välinen viestintä jostain tarpeesta tai syystä. Opetuksessa on selkeä tarve oppia. Ja ihminen oppii paremmin sosiaalisessa kanssakäymisessä. Mahdollisuuksia on, tarttukaa niihin!
18.3. olin puolestani puhumassa Mainostajien liiton tapahtumassa isojen yritysten edustajille web-analytiikan (eli verkkoliikenteen seuraamisen) lakisääteisistä velvoitteista. Yhteistuumin todettiin, että monella isolla yritykselläkin on paljon tehtävää tällä saralla. Suomessa henkilötietosuojalaki ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki luo selvät velvoitteet verkkopalvelun ylläpitäjälle (esim. tietosuojalauseke ja rekisteriseloste). Ja lisäksi tulee kaikki normaalit mainonnan velvoitteet päälle. Nopealla skannauksella myös meidän koulutus ja uraohjaussektorilla on selkeitä puutteita tällä saralla. Kilpailijoille, niin yksityisille kuin julkisille, vain vink-vink laittamaan lakivelvoitteet kuntoon…
KOLAHDUS 2: Verkkotoiminnassa inhimillisen toiminnan luonne tuntuu unohtuvan.
Ei siellä verkkosivuilla robotit käy vaan ihan oikeat ihmiset, jotka yrittävät parhaansa mukaan löytää tietoa, ostettavaa palvelua/tuotetta tai vaan viettävät aikaansa. Tästä toiminnasta kerätty tieto on henkilötietoja. Sama asia kuin kaupassa laitettaisiin seurantaranneke käteen, jotta tiedetään mitä hyllyä asiakas tutkii. Siihen varmasti kysyttäisiin lupa.
24.3. piipahdin Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa pitämässä koko illan luentosarjan yrittäjille verkkoliiketoiminnan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Sosiaalisen median osuudessa heitimme Facebookit ja muut palvelut romukoppaan ja pohdimme viestintää laajemmin. Keskustelimme erityisesti sosiaalisen median luonteesta viestintäalustana. Mikä tieto on sellaista, että sitä voi palvelussa julkaista? Saimme yhdeltä osallistujalta esimerkkitapauksen, jossa Facebookissa yksityiseksi tarkoitettu viesti menikin julkiseksi. Toisaalta keskustelimme myös verkkopalveluiden luontevasta käytöstä eri ikäryhmien välillä. Näytin osallistujille videon, joka minusta on erityisen mielenkiintoinen:
KOLAHDUS 3: Monelle “oman elämän Vanhaset/Jungerit” on helppo tehdä.
Kun yleinen ajatus verkosto on kovin tekninen ja muutos kohti sosiaalisempaa on vasta käynnissä, nähdään varmasti useampia ylilyöntejä tällä saralla. Opettelua uudet viestintäkäytännöt vaativat kaikilta -- onhan jokainen joskus lähettänyt tekstarinkin väärälle henkilölle.
Lasse Leponiemi Mediatalo Opiskelupaikka Oy Opiskelupaikka.fi -
Web-analytiikka in my mind
Saan kunnian avata Opiskelupaikan toimiston oman blogin. Blogissa tulemme kirjoittelemaan ajankohtaisista aiheista, jotka meidän mielessämme pyörivät täällä toimistolla.
Osallistuin eilen Mainostajien Liiton seminaariin, jonka teema oli Nosta internetmarkkinointisi tehoa. Seminaarissa kuultiin asiantuntevia luentoja web-analytiikasta. Esimerkiksi eräältä superspesialistiguru Lasselta…
Omaankin sähköpostiini on jo tovin ajan valunut Snoobin toimittamia raportteja Opiskelupaikka.fi-sivujen käytöstä. Myyntialalta kun olen itsekin ponnistanut, on lukujen tutkiminen ollut todella mielenkiintoista. Otetaanpa esimerkiksi 1. maaliskuuta, jolloin alkoivat haut kaikkiin kouluihin. FIUUUU!!! Opiskelupaikan sivuilla kävi ennätysmäärä ihmisiä yhden päivän aikana.
Toinen mielenkiintoinen asia on se, että miten ihmiset meidät löytävät. Jotta en saa tukkapöllyä toimarilta, en lähde paljastamaan millä hakusanoilla ihmiset sivuillemme eksyvät. (Mutta sen voitte huomata nopeasti itsekin Googlea hieman operoimalla.)
Toisaalta web-analytiikka myös kertoo, kauan kävijät ovat viihtyneet sivuilla, mitkä sivut ovat onnistuneita=millä vietetään aikaa tai kuinka moni kääntyy heti ensimmäiseltä sivulta. Semmalla tuli mieleen, että onko mitään pointtia itseasiassa ylläpitää nettisivuja, jollei ole kiinnostunut seuraamaan, mitä niillä tapahtuu? Mikä pointti on sivuilla, joiden olemassaolo ei kiinnosta edes sen tekijää? Valitettavasti näitä sivuja on interwebbi pullollaan…
Kwanticin Steve Jackson piti myös oivallisen puheenvuoron sivujen konversion optimoinnista, eli siitä, kuinka moni sivuilla kävijöistä ostaa ja miten ostamista voidaan tehostaa. Jacksonin ohjeet olivat selvät: tee ostamisesta helppoa (ei liian montaa klikkausta), keskity oikeisiin asiakkaisiin (kelle myydään) ja auta tekemään ratkaisu (tee ostokehoitus).
Knoppitietona mainittakoon, että Amazonin 70 miljoonasta kuukausikävijästä vähän vajaa 20 % ostaa jotain… Klingklingkling, kassakone räksyttää! Ja millä Amazon tähän on päässyt? He ovat rakentaneet sivunsa niin, että kun rekisteröitynyt käyttäjä palaa sivuille, hän saa joka kerta personoidun näkymän – toisin sanoen hänen etusivulleen nostetaan ne tuotteet, joita hänen kuvitellaan ostavan. Ja toimii!
Yksinkertaisuudessa Jacksonin puheevuoro osui ja upposi.
Reetta
Linkit
Blogin avainsanat
Viimeisimmät kommentit
- Tweets that mention Aktivoivaa katumainontaa: videoseinä Helsingissä | Opiskelupaikka -- Topsy.com: Aktivoivaa katumainontaa: videoseinä Helsingissä
- Vesa Vilenius: Aktivoivaa katumainontaa: videoseinä Helsingissä
- Ilkka Sallinen: Bloggaajat
- jussi mahkala: Lahjontaa ja kärkevyyttä: Toimivan Facebook-kampanjan salaisuus
- lasseleponiemi: Koulutus on liiketoimintaa